VGDSámit kehottaa Yle Sápmia arvolatautuneen vihapuheen siivoamiseen

Neutraalin kielen julkinen käyttö saamelaisessa julkisuudessa

Yle Sápmin päällikkö Pirita Näkkäläjärvi on uutisoinut sosiaalineuvos Risten-Rauna Maggan huolen siitä, että lantalaiset valloittavat saamelaiskäräjät. Uutisessa on se ongelma, että siinä viitataan statuksettomien saamelaisten hakeutumiseen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Toiseksi uutisessa vihjataan, että nykyisessä ehdokaslistassa kaikki eivät olisi saamelaisia tai ainakaan saamenkielisten poromiesten mieleen.

Millaiset käsitteet ja ilmapiiri kuuluvat neutraaliin saamen kieleen? Onko saamen kielessä sanoja, jotka ovat negatiivisesti latautuneita? Paljon keskustelua ovat herättäneet sanat riuku ja lantalainen. Keskustelussa on esitetty väitteitä puolesta ja vastaan. On argumentoitu, että riuku ja lantalainen sanat ovat yleissaamea ja saamen kielen perinteisiä sanoja kuvaamaan ulkopuolisia ihmisiä. Toisaalta termejä on pidetty loukkaavina.

Esimerkiksi Ylen Aamu-tv:n keskustelussa vierailleen Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajan Eija-Riitta Grönrosin mukaan neekeri-sanaa ei pitäisi käyttää missään yhteydessä (YLE Uutinen 26.5.2011). Grönrosin mukaan sanaa käyttävät muistuttavat sen olevan osa suomen kieltä, mutta hän linjaa, että se ei oikeuta käyttöä, “vaikka kuinka itse ajattelisi, ettei tarkoita pahaa. Se kuitenkin loukkaa, ja se pitää ottaa huomioon.” (YLE Uutinen 26.5.2011)  Lisäksi YLE on poistanut halventavia nimityksiä käyttäneen poliitikon uutisoinnistaan: “Kansanedustajaehdokkaan vaalitentti hyllytettiin, koska tämä nimitteli halventavasti afrikkalaisia ja venäläisiä.” (Iltalehti 6.4.2015) Nämä viittaukset kertovat siitä, kuinka YLE valtakunnan tasolla suhtautuu negatiivisiin, arvolatautuneisiin sanoihin.

Uutisen sävy on mielestämme loukkaava, joten siinä mielessä riuku ja lantalainen termien käyttö statuksettomista saamelaisista on tuomittavaa ja halventavaa. Jos saamelaiskulttuurissa on käytänteitä, joiden tarkoitus on loukata, niin ne eivät kuulu 2015 keskustelukulttuuriin. Yle Sápmi ei voi myöskään roolinsa puolesta tukea rasismia missään muodossa. Sen tehtäviin ei kuulu tuoda julkisuuteen ääniä, jotka ovat vihapuhetta. Yle Saamen tarkoitus on sen sijaan tukea ja palvella saamelaista yhteisöä positiivisessa hengessä. Kriittisen äänen tuominen kuuluviin ei tarkoita sitä, että se voi sallia vihapuheen. Saamelainen yhteisö on herkässä tilassa historian ja epäsuhteisen vallanjaon takia, joten pyydämme asianmukaista käytöstä yhteisön valtaapitäviltä. Tähän kuuluvat eittämättä esimerkiksi Yle Sápmi. VGDSámit kehottaa Yle Sápmia tekemään itsearviontia siitä, kuinka sen edustamat arvot: luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen kunnioittaminen toteutuvat uutisoinnissaan vaikkapa viimeisten 2 vuoden ajalta.