Kun ahdistaa eikä uni tule – Apua kriisiin

Tämän hetkinen tilanne KHO:n tekemien päätösten jälkeen voidaan kokea raskaaksi ja uuvuttavaksi. Jos haluat keskusteluapua ja tukea ahdistukseesi ja mahdollisiin univaikeuksiin, niin alla näet linkkejä joista saa apua kriisiin.

Traumaterapiakeskuksen itsehoito-ohjeita http://www.traumaterapiakeskus.com/7

Hengellistä apua tarjoavat seurakunnat. Palveluun kuuluu sielunhoito, diakoninen apu, lähimmäispalvelu

OHJEITA KHO:N HYLKÄÄMILLE

Mikäli omasta päätöksestä on KHO:lta jotain kysyttävää tai haluaa johonkin asiaan selvityksen, asiasta täytyy päätöksen saajan laittaa henkilökohtaisesti sähköpostia KHO:een osoitteeseen korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi. Kaikki tiedustelut täytyy laittaa kirjallisesti. 

Oman oikeusturvan kannalta on hyvä laittaa viestin alkuun huomio, että ”Tämä ei ole purkuhakemus, vaan pelkkä tiedustelu.” Tämä siksi, ettei menetä oikeuttaan hakea purkua.

Viestissä kannattaa tuoda esiin esimerkiksi se, jos kokee, että asiassa on tapahtunut suoranainen erehdys tai virhe, minkä KHO mahdollisesti voisi korjata. Virhe tai erehdys johon haluaa vedota, tulee tuoda selkeästi ja ymmärrettävästi esille. 

Muuten KHO:n päätökseen haetaan purkua hallintolainkäyttölain mukaisesti. 

Purkuperusteet löytyvät lain 63 §:stä. 

Ne ovat seuraavat:

Päätös voidaan purkaa:

1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai

3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Purkuhakemuksen jättämiselle on aikaa 5 vuotta. Se kannattaakin tehdä rauhassa ja perustella huolella. Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen on ylimääräinen muutoksenhaku keino, ja valitettavasti siinä menestymismahdollisuudet usein ovat heikohkot. Tämän vuoksi on syytä harkita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittamista yhtä aikaisesti, mikäli sinne on ajatellut valittavansa. EIT:een valittaminen ei edellytä purkuprosessin läpikäymistä ennen sitä. 

ÄÄNESTYSPAIKAT JA -AJAT SAAMELAISKÄRÄJÄVAALEISSA

SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIT 7.9.–4.10.2015

Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 7.9.2015 alkaen. 

1. Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä kuten aikaisemmissa vaaleissa. Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 5.10.2015 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. 

2. Äänioikeutettu voi myös palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 21.9.–2.10.2015 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon; Inari, Sajos, Menesjärventie 2A. 

3. Äänestäjällä on mahdollisuus samalla tavalla kuin yleisissä vaaleissa äänestää varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 4.10.2015 klo 10.00–18.00 vaalipaikoilla siinä saamelaisten kotiseutualueen kunnassa, joka on merkitty vaaliluetteloon hänen kotikunnakseen. 

Vaalipäivän äänestys järjestetään: 
Hetta: Enontekiön kunnantalo, Ounastie 165 
Inari: Kulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2A 
Utsjoki: Saamelaiskäräjien toimisto, Kunnantalo, Luossatie 1a Vuotso: Vuotson koulu, Ivalontie 8716 

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon os. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh 010 839 3189, 010 839 3195, 010 839 3185 tai vaalit@samediggi.fi Inarissa 7.8.2015 Vaalilautakunta

Lähde: samediggi.fi/vaalit

KHO HYVÄKSYNYT 50 HENKILÖÄ SAAMELAISEKSI VUOSINA 1999-2011

TIETOA KHO:N RATKAISUISTA SAAMELAISKÄRÄJIEN VAALILUETTELOON HAKEUTUMISTEN VALITUKSISTA VUOSILTA 1999-2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on tullut kysymys henkilön pitämisestä saamelaisena vuosina 1999, 2003, 2007 sekä 2011

Vuosi 1999

Valituksia KHO:een tuli yhteensä 665, joista 652 hylättiin saamelaiskäräjälain 3 §:n 2 kohdan perusteella.

KHO hyväksyi 7 valitusta, joista kolme saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan perusteella, ja neljä hyväksyttiin saman pykälän 2 kohdan perusteella, ja joillakin oli vielä lisänä kohdan 1 kieliperuste. Itseidentifikaatioon ei KHO vuonna 1999 ottanut kantaa ratkaisujen perusteluissa eikä siihen vedottukaan erillisin perusteluin.

Vuosi 2003

Valituksia KHO:een tuli yhteensä 27 kappaletta. KHO hyväksyi 10 valitusta koskien vaaliluetteloon merkitsemistä ja henkilö määrättiin lisättäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Muissa 17 tapauksessa saamelaiskäräjien vaalilautakunta haki tuomion purkua saamelaiskäräjien kokouksen vuonna 1999 tekemiin päätöksiin hyväksyä henkilö saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Vaalilautakunnan mielestä käräjien kokouksen päätökset olivat syntyneet puutteellisen näytön perusteella ja perustuivat siksi ilmeiseen erehdykseen. Ennen käräjien kokouksen päätöstä vaalilautakunta ja hallitus olivat hylänneet hakemukset. KHO hylkäsi kaikki tuomion purkua koskevat valitukset.

Vuosi 2007

Valitusten määrä väheni. Valituksia tuli yhteensä 13, joista 12 hyväksyttiin ja yksi jätettiin tutkimatta. Hyväksyminen perustui kaikissa tapauksissa 3 §:n 1 tai 3 kohtaan.

Vuosi 2011

Vuonna 2011 korkeimpaan hallinto-oikeuteen tuli yhteensä viisi hakemusta, joista neljä hyväksyttiin ja yksi hylättiin. Hylätyssä valituksessa valittaja oli vedonnut vuoden 1763 maakirjaan ja, koska muutakaan selvitystä ei oltu annettu, valittajan ei pelkästään sillä perusteella voitu katsoa olevan saamelaiskäräjälain 3 §:n mukainen saamelainen.

Vuonna 2011 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutujista, ja KHO:n hyväksymistä valituksista, kaikissa neljässä hakija oli vedonnut, objektiivisten perusteiden lisäksi, laajemmin perusteluin itseidentifikaatioon. Näissä neljässä myös KHO oli käsitellyt itseidentifikaatio kysymystä perusteluissaan.

KHO päätökset KE 30.9.2015

NÄIN TIEDOTETAAN KHO:n NETTISIVUILLA 25.9.2015

Korkein hallinto-oikeus antaa keskiviikon 30.9. 2015 aikana päätöksensä valituksiin ja purkuhakemuksiin, jotka kohdistuvat saamelaiskäräjien hallituksen vaaliluetteloa koskeviin päätöksiin.

Saamelaiskäräjävaalit pidetään 7.9.–4.10.2015. Äänioikeus vaaleissa on saamelaisilla, jotka on otettu vaaliluetteloon tai jotka ovat hakeutuneet itse vaaliluetteloon ja esittävät korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen äänioikeudestaan.

Vaaliluetteloon pyrkineiden valituksia on saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 182 ja lisäksi saamelaiskäräjien hallituksen tekemiä purkuhakemuksia 10.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa yksittäisten päätösten lisäksi saamelaiskäräjien hallitukselle listan sellaisista henkilöistä, joiden valitukset on korkeimmassa hallinto-oikeudessa hyväksytty.

Yhteystiedot:

Päivi Musakka, viestintäpäällikkö 050 341 1347

http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2015/09/khonsaamelaiskarajienvaaliluetteloakoskevatpaatoksettulossa30.9..html

TUOREITA UUTISIA KHO:sta koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisia

Yhdistys on eilen soittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja saanut sieltä seuraavanlaista informaatiota:

• Eiliseen mennessä tullut n. 170 valitusta koskien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutumisen valittamista

Solidarity, sharing and hope?

Background

The Sámi Parliament in Finland will hold elections between 7.September- 4. October. In order to be eligible to vote, one has to have Sámi status. There has been conflict over the eligibility requirements for gaining Sámi status in Finland for decades (see the article in this blog before “Short review of the Finnish Sámi political situation 2011-2015: Why is there so much conflict over Sámi identity and belonging in Finland?” http://vgdsamit.blogspot.fi/2015/03/short-review-of-finnish-sami-political.html). Currently, there are 200 Sámi descended individuals in the process of applying for Sámi status.

KUOLAJÄRVI-ILLAT SALLASSA GUOLLEJÁVRRI EAHKEDAT SALLAS

VGDSámit ávžžuha Yle Sámi čorget árvoláddejuvvon vaššiságaid

“Láddelaš ja eará ártegis ságat”? - Neutrála giela almmolaš geavaheapmi sápmelaš almmolašvuođas

Ylen sámerádio hálddahushoavda Pirita Näkkäläjärvi lea ođastan sosiálaráđđeolbmo Risten-Rauna Magga fuola dan birra ahte láddelaččat váldet háldui sámedikki. Ođđasa čuolbman lea dat ahte das čujuhuvvo stáhtuskeahtes sápmelaččaid ohcamušaide sámedikki válgalogahallamii. Nubbin ođas geažida ahte buot sámedikki válgaevttohasat eai livččii sápmelaččat dahje sámegielat boazodolliid miela miel.

VGDSámit kehottaa Yle Sápmia arvolatautuneen vihapuheen siivoamiseen

Neutraalin kielen julkinen käyttö saamelaisessa julkisuudessa

Yle Sápmin päällikkö Pirita Näkkäläjärvi on uutisoinut sosiaalineuvos Risten-Rauna Maggan huolen siitä, että lantalaiset valloittavat saamelaiskäräjät. Uutisessa on se ongelma, että siinä viitataan statuksettomien saamelaisten hakeutumiseen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Toiseksi uutisessa vihjataan, että nykyisessä ehdokaslistassa kaikki eivät olisi saamelaisia tai ainakaan saamenkielisten poromiesten mieleen.

Millaiset käsitteet ja ilmapiiri kuuluvat neutraaliin saamen kieleen? Onko saamen kielessä sanoja, jotka ovat negatiivisesti latautuneita? Paljon keskustelua ovat herättäneet sanat riuku ja lantalainen. Keskustelussa on esitetty väitteitä puolesta ja vastaan. On argumentoitu, että riuku ja lantalainen sanat ovat yleissaamea ja saamen kielen perinteisiä sanoja kuvaamaan ulkopuolisia ihmisiä. Toisaalta termejä on pidetty loukkaavina.

Lapin Kansa 22.8.2015 "Perustelut nöyryyttäviä.."

Yhdistyksen varapj Tuomas Keskitalo (Lapin Kansa 22.8.2015)

VALITUSOHJEET KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN (KHO)

SAAMELAISKÄRÄJIEN VAALILUETTELO 

OHJEITA VALITUKSEN TEKEMISTÄ VARTEN 

1.  Laadi korkeimpaan hallinto-oikeuteen osoitettu valituskirjelmä alla olevan mallin mukaan. Perustelut ovat tärkeitä. Mikäli tunnet, että et osaa perutella hakemusta kunnolla, kannattaa pyytää apua.

2.  Laita kirjekuoreen saamasi hallituksen hylkäyspäätös joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä, allekirjoitettu valituskirjelmä, kirjekuori, josta näkyy, milloin olet saanut päätöksen (tai kopio siitä). Sinun ei tarvitse laittaa mukaan niitä asiakirjoja, joihin viittaat valituskirjelmässä jos olet toimittanut ne jo aikaisemmin vaalilautakunnalle tai hallitukselle. Toisaalta, jos tästä ei ole suurta haittaa, ne voi laittaa myös uudelleen myös tämän valituksen liitteeksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä KHO:ssa.

3. Kirje tulee postittaa osoitteeseen:

                                           Korkein hallinto-oikeus

                                           PL 180

                                           00131 Helsinki

                                           tai sen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: 
                                                    
                                                     korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi

-  valitus tulee toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen määräajassa, joka on 14 päivää siitä kun päätös on kuitattu saaduksi postissa (tämä määräaika on ehdoton, mikäli se laiminlyödään valitusta ei tutkita.)

_____________________________________________________________________________

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA                                  Valitus

VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS

Saamelaiskäräjien hallituksen päätös 2.-3.8.2015, Dnro: (tähän saapuneen päätöksen diaarinumero, joka on kirjoitettu käsin päätöksen yläreunaan)

VALITTAJA                      (valittajan nimi)

                                           (valittajan katuosoite)

                                           (postinumero)

                                           (puhelinnumero)

                                           (kotikunta)

VAATIMUKSET              Vaadin, että korkein hallinto-oikeus:

1.     kumoaa saamelaiskäräjien hallituksen valituksenalaisen päätöksen ja määrää, että minut lisätään saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaaliluetteloon äänioikeutettuna

2.     velvoittaa saamelaiskäräjät korvaamaan oikeudenkäyntikuluni korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Viivästyskorkoa vaaditaan maksettavaksi korkolain 4 §:n mukaisesti.

Lisäksi pyydän, että oikeus käsittelee valituksen kiireellisesti siten että saan päätöksen ennen 4.10.2015 pidettäviä saamelaiskäräjävaaleja.

PERUSTELUT

                                           (Tähän kohtaan valittajan tulee kirjoittaa ne perustelut, joihin hän vetoaa. Saamelaiskäräjälaki edellyttää, että henkilön ensinnäkin pidettävä itseään saamelaisena. Mikäli henkilö pitää itseään saamelaisena, tämä tulee tuoda perusteluissa selvästi esille.

                                           Varsinaisia objektiivisia perusteita on kaksi eli kieliperuste ja nk. lappalaisperuste.

                                          

                                           Kieliperuste

                                          

                                           Kieliperusteella tarkoitetaan sitä, että vähintään yksi valittajan isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Tältä osin tulee viitata kaikkiin sellaisiin seikkoihin, jotka osittavat, että vähintään yksi henkilön isovanhemmista on osannut saamea. Näyttönä hyväksytään myös sellaiset kirjalliset todistukset, joissa vanhemman tai isovanhemman tuntenut henkilö todistaa, että hän on osannut saamea.

                                           Lappalaisperuste

                                           Saamelaiskäräjälain mukaan henkilöä tulee pitää saamalaisena mikäli hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on tunturi-, metsä- ja kalastajalappalaiseksi maa- tai veronkantokirjaan.

                                          

                                           Tämä peruste edellyttää näyttöä siitä, että valittaja polveutuu tällaisesta henkilöstä. Yksiselitteinen näyttö tästä on Oulun maakunta-arkiston antama todistus. Laissa ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytetä tällaisen todistuksen, minkä vuoksi polveutuminen voidaan osoittaa myös muuten esimerkiksi sukuselvitykseen ja virkatodistusten avulla

                                           Tämän laissa olevan polveutumisen lisäksi KHO on edellyttänyt valittajalta nk. saamelaiskulttuurin mukaista elämäntapaa. Oikeus on viitannut siihen, että saamelaiskulttuuri on ymmärretty laajasti siten, että saamelaiseen kulttuurimuotoon kuuluvat saamen myös saamelaiset perinteiset elinkeinot eli poronhoito metsästys ja kalastus. Hakijan tulisi siis tässä kohdassa perustella sitä, että hänen elämäntapansa on saamelaiskulttuurin mukainen. Mikäli henkilö asuu esimerkiksi Lapin maaseudulla ja hän harjoittaa metsästystä, kalastusta tai poronhoitoa tai jotain niistä tai hänen elämäntapansa on jollain muulla tavalla saamelaiskulttuurin mukainen (esim. käsityöt), nämä seikat tulee tuoda esille.)

PÄIVÄYS                          (päiväyksen paikka ja aika)

ALLEKIRJOITUS

                                           (henkilön allekirjoitus)

Sallan saameilta veti väkeä paikalle SALLA SÁMI EAHKET GEASUHII OLBMUID

Sallassa järjestettiin to 13.8.2015 ensimmäinen saamelaisilta, jossa kokoonnuttiin yhteen opettelemaan saamea.

Sallas ordnejuvvui du 13.8.2015 vuosttaš sámi eahket, man ulbmilin lei oahpahallat sámegiela.

Oahpa sámegiela Sallas OPI SAAMEA SALLASSA to 13.8.2015 klo 17.30

Tule torstaina oppimaan saamea mukavan yhdessäolon merkeissä. Tarjolla vohveleita ja kahvia.

Tutustutaan inarinsaameen ja pohjoissaameen!

VUOSIKOKOUS JAHKEČOAHKIN

Yhdistyksen vuosikokous pidetään Enontekiön Peltovuomassa Peltojärvi Festien yhteydessä LA 8.8.2015 KLO 18. 

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Searvvi jahkečoahkin dollojuvvo Eanodaga Bealdovuomis Bealdojávrri feastta oktavuođas LÁ 8.8.2015 DMU 18.

Bures boahtin!

YHDISTYS JULKISTAA LOGON 16.3.2015

OIKAISUMENETTELYOHJEET

Nimi:                                 

Osoite:

Puh.:

S-posti:

Saamelaiskäräjät

VAALILAUTAKUNTA

Sajos

Menesjärvi 2

99870  INARI

Puhelin: 010 839 31 89, 010 8393185, 010 839 3195

OIKAISUVAATIMUS SAAMELAISKÄRÄJIEN VAALILAUTAKUNNALLE

Short review of the Finnish Sámi political situation 2011-2015: Why is there so much conflict over Sámi identity and belonging in Finland?

Being recognized as a Sámi in Finland means that you are registered in the Sámi Parliament’s electoral roll. This means that you are granted status as an indigenous person i.e. Sámi status in Finland. The Sámi Parliament has, thus far, used a strict interpretation of the criteria for being registered as a Sámi. This has generated conflict in Finland because part of the population of Sámi identified people’s electoral roll applications are being denied based on this strict interpretation of the criteria. These people are Sámi, but have essentially been excluded from the Sámi electoral roll, hence the term non-status Sámi.