Arvoisat Metsäsaamelaiset!
Yhdistyksen toiminnassa on ollut pitkä hiljainen jakso ilman suurempia ulostuloja. Moni on jo varmaan miettinyt, että yhdistys on lakannut toimimasta ja uusi puheenjohtaja häipynyt taivaan tuuliin. Näin ei ole onneksi ole käynyt, vaikka puheenjohtajaa ei ole julkisuudessa juuri nähtykään.
Monille meille kulunut vuosi on ollut raskas monista syistä – päällimmäisenä varmasti viime vuosien uuvuttava taistelu oman identiteetin puolesta. Moni meistä jäi ilman virallista hyväksyntää, mutta onneksi muutama meistä pääsi vaaliluetteloon KHO:n päätöksen kautta. Oman identiteetin puolustamiseen on kulunut paljon henkisiä voimavaroja ja aikaa.
Tämän kokemuksen jälkeen olen itse joutunut miettimään, miten tästä mennään eteenpäin. Olen joutunut pohtimaan, kannattaako elämänsä ja ihmissuhteensa uhrata taisteluun Suomen Saamelaiskäräjiä ja heitä tukevia tahoja vastaan, ja todisteluun, että olen tarpeeksi hyvä saamelainen saadakseni virallisen statuksen alkuperäiskansan jäsenenä. Olen tätä pohtinut useampaan otteeseen ja välillä tuntunut siltä, että parasta on antaa olla. Mutta...
Minä en voi! Tämä taistelu on enemmän kun ainoastaan itsekäs taistelu Saamelaiskäräjiä vastaan. Jos me emme tee sitä nyt ja vie sitä loppuun, niin luulen että tulevat sukupolvet eivät ole tätä taistelua käymässä. Itse olen omille esivanhemmilleni sen velkaa, että puolustan sukumme olemassaoloa ja identiteettiä niitä tahoja vastaan, jotka ovat tarkoituksella sulkemassa ja kieltämässä meidän alkuperäiskansastatusta.
Sen he tekevät vähättelemällä ja valheella mustamaalaamalla meidän kulttuuria ja sukujuuria. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta väittää omissa hylkäävien lausuntojen perusteluissaan meidän kulttuurimme olevan ainoastaan kulttuurilaina nykyisiltä statuksellisilta saamelaisilta. Röyhkeydellä ei ole rajaa! Itse en voi hyväksyä tällaista rasismia ja siksi jatkan tätä taistelua niin pitkään kuin henki kulkee.
Jokainen tietää, että elämään sisältyy sekä alamäkiä sekä ylämäkiä. Elämä kuitenkin jatkuu siitä huolimatta. Oman identiteettini puolustamista tulen jatkamaan ja myös työtä kaikkien teidän muidenkin puolesta. Itse kutsun tätä taistelua elämän pituiseksi taisteluksi ja siihen ei vaikuta enää alamäet eikä ylämäet. Tämä on elämäntehtävä.
Metsäsaamelaiset ovat näkymätön alkuperäiskansa Suomessa. Meitä ei näy julistamassa vääryyksiä esimerkiksi YLE Sapmin uutisissa, mutta meistä kirjoitetaan ja puhutaan kuin me oltaisiin saamelaisuuden suurin uhka. Jokainen meistä tietää, kuinka hyvin tämmöinen pelottelu vastaa todellisuutta, eli ei millään tavalla. Me metsäsaamelaiset emme ole mikään uhka vaan ainoastaan yksi unohdettu osa Suomen alkuperäiskansaa, joka haluaa saada tunnustusta omalle identiteetilleen – osana suomen saamelaisista.
Syysterveisin
Metsäsaamelaisten puheenjohtaja
Ari Laakso
20.10.2016 Rovaniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti