Uutisia ja toimintaa

 Viimeaikoina statuksettomista saamelaisista on kuultu jo valtakunnanmediassa asti.

Peltovuomassa järjestettiin Metsäsaamelaisten Kesäpäivät ja YLE uutisoi siitä.

Puheenjohtajamme oli keväällä ollut Ilta-Sanomien haastateltava.

https://yle.fi/a/74-20040244

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009626863.html

Nämä ovat pieniä uutisia uutisvirrassa mutta meille tärkeitä voittoja, että myös meidän mielipide ja näkemys nousee esille.

Julistus

 Suomen Alkuperäisten Saamelaisten Julistus 

Identiteettimme on saamelainen.

Olemme elävä osa saamenkansaa.

Olemme perustuslain 17 § 3 momentin tarkoittamia saamelaisia. 

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset koskevat myös meitä.

Myös meillä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Alkuperäisinä saamelaisina myös meille kuuluvat samat oikeudet, kuin muillekin alkuperäiskansoihin kuuluville henkilöille.

Myös meillä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun.

Me määritämme itse oman identiteettimme.

Kenelläkään muulla ei ole oikeutta määritellä saamelaisuuttamme ja oikeutta alkuperäämme. 

- Entisen Kemin Lapin alueen metsäsaamelaiset -

Edunvalvontaa

 Yhdistyksemme edustajat ovat käyneet keskusteluja kansanedustajien kanssa liittyen saamelaiskäräjälain muutosesitykseen.

Vastaanotto oli kiinnostunut, ja asiamme sai kannatusta laajalti.

Metsälappalaistyöpajassa hyvä edustus

Useita yhdistyksen edustajia oli paikalla lauantaina 4.5 Kittilän Levillä järjestetyssä Metsälappalaistyöpajassa. Työpaja on valtioneuvoston asettaman selvitystyön aikaansaannoksia. Levin työpajassa käytiin läpi edellisen, Sodankylässä pidetyn työpajan kuulumiset sekä aiemmin julkaitun kyselyn tulokset. Lisäksi pienryhmittäin paneuduttiin jatkon kannalta tärkeisiin asioihin. Työpajan vetäjät lupasivat, että tulokset olisivat julkisia Metsälappalaispäivillä, jotka pidetään 18.-19. 7. Sallassa.

Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit rs / Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry kokousti Kittilässä 8.7.

Yhdistys valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Tuomas Keskitalon Enontekiöltä ja varapuheenjohtajaksi Hanna Riipin Sodankylästä. Muut hallituksen jäsenet ovat Jani-Petri Maijala Savukoskelta, Jukka Kaaretkoski Sodankylästä sekä Tero Kokko Kuusamosta. Hallituksen varajäseniksi valittiin Reijo Kyrö Kittilästä, Janne Ylitörmänen Kittiklästä sekä Harri Siitonen Kittilästä. Uutena sihteerinä aloittaa Timo Helaniva Kittilästä.

Yhdistyksen toimintaa aktivoidaan, ja aivan lähiaikoina lähetetään jäsenkirje sekä jäsenmaksu. Pyritään myös luomaan hyvät nettisivut sekä aktiivisesti päivittämään niin tätä blogia kuin Facebook-sivuakin.

Lähiaikoijen tärkeimpinä hankkeina ovat lausuntojen antaminen uudesta saamelaiskäräjälakiesityksestä sekä Soklin kaivoshankkeesta. Myös medianäkyvyyteen tullaan panostamaan.

Hei kaikki,

Alapuolella löytyy pohjoismainen saamelaissopimus sekä Johanna Suurpään saateteksti. Hieman kummastuttaa miksi sopimus ei ole voitu julkaistaa suomenkielellä. Toivottavasti saavat suomenkielisen tekstin julkaistua heti tämän viikon alussa. Tekstit tullaan tietenkin vertamaan toisiinsa ettei Akwe Kon sopimuksen tahallinen virhe käännöksessä toistu Pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lukekaa läpi ja kommentoikaa!

Pohjoismainen saamelaissopimus parafoitu

Oikeusministeriö  13.1.2017 14.52 
TIEDOTE

Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä neuvotellun pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat ovat tänään parafoineet eli neuvotteluvaiheen päätteeksi alustavasti vahvistaneet sopimustekstin. Ruotsinkielinen tekstiversio on julkaistu. Sopimuksen suomenkielinen käännös valmistuu lähipäivinä. 

Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa saavutettiin alustava sovinto joulukuussa. Sen jälkeen sopimuksen teksti on ollut tarkistusvaiheessa. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten oikeudet siten, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän. Sopimuksen mukaan sopimusvaltion allekirjoitusta tulee edeltää Saamelaiskäräjien hyväksyntä. 

Lisätietoja:
johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534

Pohjoismainen saamelaissopimus

Pohjoismainen saamelaissopimusluonnos

Hei kaikki!

Pohjoismainen saamelaissopimus on ollut monien huolenaiheena jo pitkään. Sopimusta on valmisteltu salaa jopa saamelaiskäräjien jäseniltä ja sitä ei ole vieläkään julkaistu. Kovin pitkään tämä sopimus ei kuitenkaan voi olla salainen ja nyt monen mutkan kautta olemme saaneet luettavaksi suomenkielisen luonnoksen. Sopimusluonnos koskettaa erityisesti statuksettomia saamelaisia ja metsäsaamelaisia. Meidät halutaan jälleen jättää saamelaismääritelmän ulkopuolelle.

Kuten te jo varman tiedätte, niin yhdistystämme ei ole kuultu tässä prosessissa ja meillä ei ole ollut mitään mandaattia tämä sopimuksen laadinnassa. Alapuolella löytyy analyysi tästä Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Lukekaa läpi ja jakakaa eteenpäin.

Luultavasti tähän Pohjoismaiseen saamelaissopimukseen liittyy myös Valtioneuvoston tilaama ILO-selvitys, jota johtaa Leena Heinämäki. Jos pitää lähteä arvamaan, selvityksen yhtenä lopputuloksena tulee olemaan, ettei Suomella ole tarvetta ratifioida ILO-sopimusta, koska Pohjoismainen saamelaissopimus tulee korvaamaan kyseisen sopimuksen. Tutkimus tullaan luultavasti julkaisemaan lähipäivinä tai -viikkoina, sopivasti ennen Trondheimin suurta saamelaiskokousta, jossa agendalla on – mikä muu kuin Pohjoismaisen saamelaissopimus. 

Pohjoismainen saamelaissopimusluonnos 2016

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen keskeiset ongelmat

Uuden puheenjohtajan tervehdys jäsenille

Arvoisat Metsäsaamelaiset!

Yhdistyksen toiminnassa on ollut pitkä hiljainen jakso ilman suurempia ulostuloja. Moni on jo varmaan miettinyt, että yhdistys on lakannut toimimasta ja uusi puheenjohtaja häipynyt taivaan tuuliin. Näin ei ole onneksi ole käynyt, vaikka puheenjohtajaa ei ole julkisuudessa juuri nähtykään.

Monille meille kulunut vuosi on ollut raskas monista syistä – päällimmäisenä varmasti viime vuosien uuvuttava taistelu oman identiteetin puolesta. Moni meistä jäi ilman virallista hyväksyntää, mutta onneksi muutama meistä pääsi vaaliluetteloon KHO:n päätöksen kautta. Oman identiteetin puolustamiseen on kulunut paljon henkisiä voimavaroja ja aikaa.

Tämän kokemuksen jälkeen olen itse joutunut miettimään, miten tästä mennään eteenpäin. Olen joutunut pohtimaan, kannattaako elämänsä ja ihmissuhteensa uhrata taisteluun Suomen Saamelaiskäräjiä ja heitä tukevia tahoja vastaan, ja todisteluun, että olen tarpeeksi hyvä saamelainen saadakseni virallisen statuksen alkuperäiskansan jäsenenä. Olen tätä pohtinut useampaan otteeseen ja välillä tuntunut siltä, että parasta on antaa olla. Mutta...

Minä en voi! Tämä taistelu on enemmän kun ainoastaan itsekäs taistelu Saamelaiskäräjiä vastaan. Jos me emme tee sitä nyt ja vie sitä loppuun, niin luulen että tulevat sukupolvet eivät ole tätä taistelua käymässä. Itse olen omille esivanhemmilleni sen velkaa, että puolustan sukumme olemassaoloa ja identiteettiä niitä tahoja vastaan, jotka ovat tarkoituksella sulkemassa ja kieltämässä meidän alkuperäiskansastatusta.

Sen he tekevät vähättelemällä ja valheella mustamaalaamalla meidän kulttuuria ja sukujuuria. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta väittää omissa hylkäävien lausuntojen perusteluissaan meidän kulttuurimme olevan ainoastaan kulttuurilaina nykyisiltä statuksellisilta saamelaisilta. Röyhkeydellä ei ole rajaa! Itse en voi hyväksyä tällaista rasismia ja siksi jatkan tätä taistelua niin pitkään kuin henki kulkee.

Jokainen tietää, että elämään sisältyy sekä alamäkiä sekä ylämäkiä. Elämä kuitenkin jatkuu siitä huolimatta. Oman identiteettini puolustamista tulen jatkamaan ja myös työtä kaikkien teidän muidenkin puolesta. Itse kutsun tätä taistelua elämän pituiseksi taisteluksi ja siihen ei vaikuta enää alamäet eikä ylämäet. Tämä on elämäntehtävä.

Metsäsaamelaiset ovat näkymätön alkuperäiskansa Suomessa. Meitä ei näy julistamassa vääryyksiä esimerkiksi YLE Sapmin uutisissa, mutta meistä kirjoitetaan ja puhutaan kuin me oltaisiin saamelaisuuden suurin uhka. Jokainen meistä tietää, kuinka hyvin tämmöinen pelottelu vastaa todellisuutta, eli ei millään tavalla. Me metsäsaamelaiset emme ole mikään uhka vaan ainoastaan yksi unohdettu osa Suomen alkuperäiskansaa, joka haluaa saada tunnustusta omalle identiteetilleen – osana suomen saamelaisista.

Syysterveisin

Metsäsaamelaisten puheenjohtaja

Ari Laakso

20.10.2016 Rovaniemi

Ari Laakso uudeksi puheenjohtajaksi

Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit rs. Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry piti sääntömääräisen vuosikokouksen torstaina 5.5.2016 Savukoskella.

Toimikaudeksi 2016-2018 valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Ari Laakso Enontekiöltä, ja varapuheenjohtajana jatkaa Tuomas Keskitalo Enontekiöltä. Muut varsinaiset hallituksen jäsenet ovat Olavi Aikkila Kuusamosta, Jukka Kaaretkoski Sodankylästä, Leena Pyhäjärvi Sodankylästä sekä Eila Ylilokka Savukoskelta. Varajäseniksi valittiin Johanna Laurila Sallasta, Reijo Kyrö Kittilästä, Harri Siitonen Kittilästä ja Mika Flöjt Kuusamosta.

VUOSIKOKOUS LÄHESTYY

 Vuosikokous pidetään tällä kertaa KEMINKYLÄN SIIDASSA SAVUKOSKELLA kevään aikana.

Aika          Helatorstaina 5.5.2016 klo 14.00
Paikka      Savukoski
Ohjelma   Tiedeseminaari 14.00-15.00
                  Vuosikokous 15.00-

TERVETULOA MUKAAN!
BURES BOAHTIN!
TIERVÂPUATTIM!

Kun ahdistaa eikä uni tule – Apua kriisiin

Tämän hetkinen tilanne KHO:n tekemien päätösten jälkeen voidaan kokea raskaaksi ja uuvuttavaksi. Jos haluat keskusteluapua ja tukea ahdistukseesi ja mahdollisiin univaikeuksiin, niin alla näet linkkejä joista saa apua kriisiin.

Traumaterapiakeskuksen itsehoito-ohjeita http://www.traumaterapiakeskus.com/7

Hengellistä apua tarjoavat seurakunnat. Palveluun kuuluu sielunhoito, diakoninen apu, lähimmäispalvelu

OHJEITA KHO:N HYLKÄÄMILLE

Mikäli omasta päätöksestä on KHO:lta jotain kysyttävää tai haluaa johonkin asiaan selvityksen, asiasta täytyy päätöksen saajan laittaa henkilökohtaisesti sähköpostia KHO:een osoitteeseen korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi. Kaikki tiedustelut täytyy laittaa kirjallisesti. 

Oman oikeusturvan kannalta on hyvä laittaa viestin alkuun huomio, että ”Tämä ei ole purkuhakemus, vaan pelkkä tiedustelu.” Tämä siksi, ettei menetä oikeuttaan hakea purkua.

Viestissä kannattaa tuoda esiin esimerkiksi se, jos kokee, että asiassa on tapahtunut suoranainen erehdys tai virhe, minkä KHO mahdollisesti voisi korjata. Virhe tai erehdys johon haluaa vedota, tulee tuoda selkeästi ja ymmärrettävästi esille. 

Muuten KHO:n päätökseen haetaan purkua hallintolainkäyttölain mukaisesti. 

Purkuperusteet löytyvät lain 63 §:stä. 

Ne ovat seuraavat:

Päätös voidaan purkaa:

1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;

2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai

3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Purkuhakemuksen jättämiselle on aikaa 5 vuotta. Se kannattaakin tehdä rauhassa ja perustella huolella. Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen on ylimääräinen muutoksenhaku keino, ja valitettavasti siinä menestymismahdollisuudet usein ovat heikohkot. Tämän vuoksi on syytä harkita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittamista yhtä aikaisesti, mikäli sinne on ajatellut valittavansa. EIT:een valittaminen ei edellytä purkuprosessin läpikäymistä ennen sitä. 

ÄÄNESTYSPAIKAT JA -AJAT SAAMELAISKÄRÄJÄVAALEISSA

SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIT 7.9.–4.10.2015

Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 7.9.2015 alkaen. 

1. Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä kuten aikaisemmissa vaaleissa. Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 5.10.2015 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. 

2. Äänioikeutettu voi myös palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 21.9.–2.10.2015 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon; Inari, Sajos, Menesjärventie 2A. 

3. Äänestäjällä on mahdollisuus samalla tavalla kuin yleisissä vaaleissa äänestää varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 4.10.2015 klo 10.00–18.00 vaalipaikoilla siinä saamelaisten kotiseutualueen kunnassa, joka on merkitty vaaliluetteloon hänen kotikunnakseen. 

Vaalipäivän äänestys järjestetään: 
Hetta: Enontekiön kunnantalo, Ounastie 165 
Inari: Kulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2A 
Utsjoki: Saamelaiskäräjien toimisto, Kunnantalo, Luossatie 1a Vuotso: Vuotson koulu, Ivalontie 8716 

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon os. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh 010 839 3189, 010 839 3195, 010 839 3185 tai vaalit@samediggi.fi Inarissa 7.8.2015 Vaalilautakunta

Lähde: samediggi.fi/vaalit

KHO HYVÄKSYNYT 50 HENKILÖÄ SAAMELAISEKSI VUOSINA 1999-2011

TIETOA KHO:N RATKAISUISTA SAAMELAISKÄRÄJIEN VAALILUETTELOON HAKEUTUMISTEN VALITUKSISTA VUOSILTA 1999-2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on tullut kysymys henkilön pitämisestä saamelaisena vuosina 1999, 2003, 2007 sekä 2011

Vuosi 1999

Valituksia KHO:een tuli yhteensä 665, joista 652 hylättiin saamelaiskäräjälain 3 §:n 2 kohdan perusteella.

KHO hyväksyi 7 valitusta, joista kolme saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan perusteella, ja neljä hyväksyttiin saman pykälän 2 kohdan perusteella, ja joillakin oli vielä lisänä kohdan 1 kieliperuste. Itseidentifikaatioon ei KHO vuonna 1999 ottanut kantaa ratkaisujen perusteluissa eikä siihen vedottukaan erillisin perusteluin.

Vuosi 2003

Valituksia KHO:een tuli yhteensä 27 kappaletta. KHO hyväksyi 10 valitusta koskien vaaliluetteloon merkitsemistä ja henkilö määrättiin lisättäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Muissa 17 tapauksessa saamelaiskäräjien vaalilautakunta haki tuomion purkua saamelaiskäräjien kokouksen vuonna 1999 tekemiin päätöksiin hyväksyä henkilö saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Vaalilautakunnan mielestä käräjien kokouksen päätökset olivat syntyneet puutteellisen näytön perusteella ja perustuivat siksi ilmeiseen erehdykseen. Ennen käräjien kokouksen päätöstä vaalilautakunta ja hallitus olivat hylänneet hakemukset. KHO hylkäsi kaikki tuomion purkua koskevat valitukset.

Vuosi 2007

Valitusten määrä väheni. Valituksia tuli yhteensä 13, joista 12 hyväksyttiin ja yksi jätettiin tutkimatta. Hyväksyminen perustui kaikissa tapauksissa 3 §:n 1 tai 3 kohtaan.

Vuosi 2011

Vuonna 2011 korkeimpaan hallinto-oikeuteen tuli yhteensä viisi hakemusta, joista neljä hyväksyttiin ja yksi hylättiin. Hylätyssä valituksessa valittaja oli vedonnut vuoden 1763 maakirjaan ja, koska muutakaan selvitystä ei oltu annettu, valittajan ei pelkästään sillä perusteella voitu katsoa olevan saamelaiskäräjälain 3 §:n mukainen saamelainen.

Vuonna 2011 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutujista, ja KHO:n hyväksymistä valituksista, kaikissa neljässä hakija oli vedonnut, objektiivisten perusteiden lisäksi, laajemmin perusteluin itseidentifikaatioon. Näissä neljässä myös KHO oli käsitellyt itseidentifikaatio kysymystä perusteluissaan.

KHO päätökset KE 30.9.2015

NÄIN TIEDOTETAAN KHO:n NETTISIVUILLA 25.9.2015

Korkein hallinto-oikeus antaa keskiviikon 30.9. 2015 aikana päätöksensä valituksiin ja purkuhakemuksiin, jotka kohdistuvat saamelaiskäräjien hallituksen vaaliluetteloa koskeviin päätöksiin.

Saamelaiskäräjävaalit pidetään 7.9.–4.10.2015. Äänioikeus vaaleissa on saamelaisilla, jotka on otettu vaaliluetteloon tai jotka ovat hakeutuneet itse vaaliluetteloon ja esittävät korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen äänioikeudestaan.

Vaaliluetteloon pyrkineiden valituksia on saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 182 ja lisäksi saamelaiskäräjien hallituksen tekemiä purkuhakemuksia 10.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa yksittäisten päätösten lisäksi saamelaiskäräjien hallitukselle listan sellaisista henkilöistä, joiden valitukset on korkeimmassa hallinto-oikeudessa hyväksytty.

Yhteystiedot:

Päivi Musakka, viestintäpäällikkö 050 341 1347

http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2015/09/khonsaamelaiskarajienvaaliluetteloakoskevatpaatoksettulossa30.9..html

TUOREITA UUTISIA KHO:sta koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisia

Yhdistys on eilen soittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja saanut sieltä seuraavanlaista informaatiota:

• Eiliseen mennessä tullut n. 170 valitusta koskien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutumisen valittamista

Solidarity, sharing and hope?

Background

The Sámi Parliament in Finland will hold elections between 7.September- 4. October. In order to be eligible to vote, one has to have Sámi status. There has been conflict over the eligibility requirements for gaining Sámi status in Finland for decades (see the article in this blog before “Short review of the Finnish Sámi political situation 2011-2015: Why is there so much conflict over Sámi identity and belonging in Finland?” http://vgdsamit.blogspot.fi/2015/03/short-review-of-finnish-sami-political.html). Currently, there are 200 Sámi descended individuals in the process of applying for Sámi status.

KUOLAJÄRVI-ILLAT SALLASSA GUOLLEJÁVRRI EAHKEDAT SALLAS

VGDSámit ávžžuha Yle Sámi čorget árvoláddejuvvon vaššiságaid

“Láddelaš ja eará ártegis ságat”? - Neutrála giela almmolaš geavaheapmi sápmelaš almmolašvuođas

Ylen sámerádio hálddahushoavda Pirita Näkkäläjärvi lea ođastan sosiálaráđđeolbmo Risten-Rauna Magga fuola dan birra ahte láddelaččat váldet háldui sámedikki. Ođđasa čuolbman lea dat ahte das čujuhuvvo stáhtuskeahtes sápmelaččaid ohcamušaide sámedikki válgalogahallamii. Nubbin ođas geažida ahte buot sámedikki válgaevttohasat eai livččii sápmelaččat dahje sámegielat boazodolliid miela miel.

VGDSámit kehottaa Yle Sápmia arvolatautuneen vihapuheen siivoamiseen

Neutraalin kielen julkinen käyttö saamelaisessa julkisuudessa

Yle Sápmin päällikkö Pirita Näkkäläjärvi on uutisoinut sosiaalineuvos Risten-Rauna Maggan huolen siitä, että lantalaiset valloittavat saamelaiskäräjät. Uutisessa on se ongelma, että siinä viitataan statuksettomien saamelaisten hakeutumiseen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Toiseksi uutisessa vihjataan, että nykyisessä ehdokaslistassa kaikki eivät olisi saamelaisia tai ainakaan saamenkielisten poromiesten mieleen.

Millaiset käsitteet ja ilmapiiri kuuluvat neutraaliin saamen kieleen? Onko saamen kielessä sanoja, jotka ovat negatiivisesti latautuneita? Paljon keskustelua ovat herättäneet sanat riuku ja lantalainen. Keskustelussa on esitetty väitteitä puolesta ja vastaan. On argumentoitu, että riuku ja lantalainen sanat ovat yleissaamea ja saamen kielen perinteisiä sanoja kuvaamaan ulkopuolisia ihmisiä. Toisaalta termejä on pidetty loukkaavina.